EnglishSuomeksi
 
>EtusivuSoittokunnatSotilasmusiikkikoulu VarusmiessoittokuntaPerinteet
Perinteet
Aatto Armas Liljeström (1868 - 1922)
Perinteet
Kivääritaitoryhmä
Perinteet
Kersantti Jussi Toivonen

Perinteet

Sotilasmusiikkikoulu vaalii 1918 perustetun Korsholman Sotilassoitto-opiston perinteitä.

Kapellimestari Aatto A. Liljeström esitteli opiston perustamista helmikuussa 1918 ylipäällikkö Mannerheimille, joka hyväksyi suunnitelman heti siunaten ajatuksen sanoilla: "Menkää ja Herra siunatkoon työnne."

Sotilassoittajien kurssimuotoinen koulutus alkoi vuonna 1926, jolloin soitto-oppilaskurssi 1 aloitti opiskelunsa entisissä Helsingin linja-autoaseman tiloissa. Useita vuosikymmeniä koulutusmuoto oli lähes ainoa vaihtoehto puhallin- ja lyömäsoittajille saada kunnollista soiton opetusta Suomessa.

Sotilasmusiikkikoulu itsenäistyy

Puolustusvoimien Soittajakoulu itsenäistyi omaksi sotilasopetuslaitokseksi 1.3.1984 ja sai nimekseen Sotilasmusiikkikoulu.

Vuonna 1987 se siirrettiin Hämeen Rykmenttiin Lahteen. Soitto-oppilaiden musiikkikoulutus siirtyi Päijät-Hämeen konservatorion vastuulle.

Vuonna 1990 perustettu Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta siirrettiin 1996 Haminasta Lahteen Sotilasmusiikkikoulun perusyksiköksi.

Soitto-oppilaskoulutus lakkautettiin vuonna 1996.

Sotilasmusiikkikoulun lippu

Sotilasmusiikkikoulun lippu on joukkoyksikkölippu, jonka vihki kenttäpiispa Hannu Niskanen 19.8.1998.

Lipussa on Suomen lipun sinisessä lippukentässä pystyssä oleva miekka, jonka terän päällikkeenä on lyyra. Lipun tangon puoleisessa yläkulmassa on kohti katsova, seisova Hämeen ilves. Kaikki nämä ovat kullan värisiä. Lippu on suorakulmainen ja sitä ympäröi hopeinen hapsunauha.

Lipun on suunnitellut heraldikko, everstiluutnantti Jussi Toukonen.

Lipun symboliikka

Suomen lipun sinisen värin on Tasavallan Presidentti vahvistanut 10.5.1952 soitto-oppilaskoulun ja soittokuntien aselajiväriksi, joka on Sotilasmusiikkikoulun tunnusväri. Lipun hopeahapsisuus viittaa koulun kauluslaatan reunusväriin.

Miekka-lyyratunnuksessa miekka juontuu 4.5.1920 Tasavallan Presidentin tekemään päätökseen, jossa määrättiin sotilassoittajien asuissa pidettävän hiha- ja kaulustunnuksena miekkaa, jonka ympärille on kierretty nuottiavain. Lyyratunnus juontuu Tasavallan Presidentin 10.5.1952 vahvistamaan esitykseen, jossa vain lyyraa käytetään olkatunnuksena. Lokakuun 28. päivänä 1967 vahvisti puolustusministeriö varuskuntasoittokunnille miekka-lyyratunnuksen. Ilves viittaa Hämeen Rykmenttiin, jonka joukkoyksikkönä Sotilasmusiikkikoulu toimii.

Perinnemarssi

Helmikuun 24. päivänä 1978 vahvistettiin sotilassoittokuntien ja Sotilasmusiikkikoulun perinnemarssiksi Bernhard Henrik Crusellin säveltämä Marssi.

Nykyisin marssista käytetään nimitystä

Marssi nro 9 (Kenthorn)
säveltäjä Bernhard Henrik Crusell
sovittaja Arvo Kuikka

Tulostettava versio Viimeksi päivitetty: 11.03.2010

© Copyright Puolustusvoimat, Försvarsmakten, the Finnish Defence Forces.