| Nimi |
Kuvaus |
Hakkaa päälle
(MP3, 384 kB)
|
Rakuunasoittokunta on maamme ainoa ratsuväen musiikkiperinnettä ylläpitävä sotilassoittokunta. Näyte on soittokunnan äänitteeltä "Ratsuväen kutsu", jonka kapellimestarina on Petri Nordin. |
Suomen jääkäri
(MP3, 391 kB)
|
Suomen jääkäri -marssi on oikeastaan sovitus, johon on koottu tunnetuimpia Sam Sihvon säveliä laulunäytelmästä Jääkärin morsian. Sovituksen on tehnyt puolustusvoimien entinen ylikapellimestari musiikkieverstiluutnantti Arvo Kuikka. Näyte on Sotilasmusiikkikoulun äänitteeltä "Suomalaista sotilasmusiikkia 1". |
Sotilaspoika
(MP3, 356 kB)
|
Mun isän´ oli sotamies ja nuori, kauniskin,
jo viisitoistavuotisna hän astui rivihin.
Kun Runebergin Sotilaspoika -runon julkaisemista veteraanikalenterissa 1858 suunniteltiin, oli tarkoituksena esitellä runo samalla sävellyksenä. Paciuksen uusi Sotilaspoika ei ilmestynytkään kalenterissa, vaan samoihin aikoihin ilmestyneessä nuottivihkossa 10. joulukuuta 1858. Nuottivihkoa myytiin Suomen sodan (1808-09) varattomien veteraanien hyväksi. Paavo Talvion mukaan Sotilaspoika -marssia käytti koko ruotujakoinen sotaväki kunniamarssinaan. Asevelvollisen sotaväkeen siirryttäessä siitä tuli 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan marssi ja edelleen vuonna 1919 Pohjanmaan Jääkäripataljoonan marssi. Myös sotilaskotisisaret ja Sotilaskotiliitto - Soldathemsförbundet r.y pitävät Sotilaspoikaa omana marssinaan
Pohjanmaan Sotilassoittokunta esittää Sotilaspojan äänitteellä "Kytösavun aukeilla mailla".
|
Santahaminan kadetit
(MP3, 367 kB)
|
Sotilasmusiikkikoulu esittää puolustusvoimien entisen ylikapellimestarin, musiikkieverstiluutnantti Teuvo Laineen upean marssin äänitteellä "Suomalaista sotilasmusiikkia 2". |
Sillanpään marssilaulu
(MP3, 369 kB)
|
Frans Emil Sillanpää kirjoitti syksyllä 1939 ylimääräisten harjoitusten, YH:n alkaessa Sillanpään marssilaulun sanat. Puolustusvoimien tiedotusosaston kapteeni R.W. Palmroth – alias runoilija Reino Hirviseppä ja riiminikkari Palle – oivalsi heti tekstin kantovoiman. Hän pani salamavauhtia toimeksi julkisen sävellyskilpailun, jonka tulos voitiin julkistaa jo kahden viikon kuluttua: yleisölle tuntemattoman mainospäällikkö Aimo Mustosen sävellys oli voittanut. Kilpailussa hän päihitti monta maineikasta säveltäjää.
Sillanpään marssilaulusta tuli aikansa todellinen iskumarssi, jota laulaen Suomen miehet siirtyivät talvisodan puolustusasemiin. Puolustusvoimien johdon piiristä arvioitiin myöhemmin, että Sillanpään marssilaulu vastasi vähintään yhtä divisioonaa talvi- ja jatkosodan taisteluhengen ylläpitäjänä.
Karjalan Sotilassoittokunta ja Joensuun Mieslaulajat esittävät Sillanpään marssilaulun äänitteellä "Tapahtuipa kerran Karjalassa…"
|
Keski-Suomen kotiseutulaulu
(MP3, 349 kB)
|
Eräs kauneimmista maakuntalauluistamme on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu. Sen on runoillut Martti Korpilahti. Näyte on Satakunnan Sotilassoittokunnan uudelta äänitteeltä "Maakuntalaulut", jonka solistina esiintyy Jyrki Anttila. |
Thundercrest
(MP3, 399 kB)
|
Näyte on Pohjan Sotilassoittokunnan äänitteeltä "Marssialbumi", jonka kapellimestarina on Juha Pisto |
Asemies
(MP3, 401 kB)
|
Asemies oli entisten sotilaspiirien ja vuodesta 1993 lähtien sotilasläänien kunniamarssi. Se on Martti Parantaisen sävellys, jonka Savon Sotilassoittokunta esittää äänitteellä "Päämajakaupungin kaikuja". |
Satakunnan laulu
(MP3, 358 kB)
|
Maakuntalaulut vakiinnuttivat alusta alkaen paikkansa koulujen laulunopetuksessa, kirjoittaa professori Reijo Pajamo. Oman maakuntalaulun osaamista pidettiin itsestäänselvyytenä mutta aikaa riitti myös muiden maakuntalaulujen opetteluun. Näyte on Satakunnan Sotilassoittokunnan uudelta äänitteeltä "Maakuntalaulut", jonka solistina esiintyy Jyrki Anttila. |
Onnellisten tähtien soturi
(MP3, 395 kB)
|
Hattulasta kotoisin olevan Anita Lehdon säveltämä marssi Onnellisten tähtien soturi osallistui Sotapojan taivas -tapahtuman sävellyskilpailuun. Panssarisoittokunnan entinen kapellimestari, musiikkimajuri Heikki Saariaho tallensi sen juuri ennen eläkkeelle jäämistään äänitteelle "Parolan marssi". |
Wake up blues
(MP3, 389 kB)
|
Näyte on bigband-musiikkia parhaimmillaan Ilmavoimien Soittokunnan äänitteeltä "Iltalennolla". Solisteina esiintyvät Wake up bluesin säveltäjä Timo Hytönen alttosaksofoni ja Pekka Marjanen piano. |
Uskolliset aseenkantajat
(MP3, 367 kB)
|
Herman Ludvig Blankenburgin 1876–1956 tunnetuin marssisävellys lienee Gladiaattorien jäähyväiset. Uskolliset aseenkantajat on Blankenburgin tyylilleen uskollinen saksalaismarssi. Näyte on Kaartin Soittokunnan äänitteeltä "Marsseja maailmalta" |
Laivat puuta, miehet rautaa
(MP3, 400 kB)
|
Toivo Kärjen ja Reino Helismaan laulu vuodelta 1952 muistetaan varmasti parhaiten Vesa-Matti Loirin tulkintana. Jari Koiviston ja Laivaston Soittokunnan esitys kilpailee samassa sarjassa. Näyte on Laivaston Soittokunnan uudelta äänitteeltä "Lähdethän matkaan…" |
Uusmaalaisten laulu
(MP3, 341 kB)
|
Sävellys Jean Sibelius! Näyte on Satakunnan Sotilassoittokunnan uudelta äänitteeltä "Maakuntalaulut", jonka solistina esiintyy Jyrki Anttila. |
Nuijamiesten marssi
(MP3, 495 kB)
|
"Meil on hanki ja jää, meil on halla ja yö..."
Toivo Kuula sävelsi 1912 V A Koskenniemen runon, jonka aihe oli Nuijasodasta, talonpoikaiskapinasta vuosilta 1596-97. Nykyisin Nuijamiesten marssi on ilmatorjuntajoukkojen kunnia- ja perinnemarssi. Sitä pidetään eräänä kaikkien aikojen parhaana marssina. Sen esittää Karjalan Sotilassoittokunta äänitteellään Sankarten tie. |
Olympiafanfaari
(MPEG, 334 kB)
|
Sotilasmusiikkikoulun äänitteellä "Urheilun juhlaa" on Aarre Merikannon Helsingin olympialaisiin säveltämä olympiafanfaari. Aarre Merikanto kommentoi fanfaariaan seuraavasti: "Vahvistettu soittokunta kun puhalsi olympiafanfaarin niin en tahtonut uskoa omakseni, niin oli teräksinen. Kisoissa kun satakunta sotilasta sen päästelee niin ihme jos ei stadion tärise. Vaikka itse kehun, se on täysosuma." |
Sotamarssi
(MPEG, 347 kB)
|
Pohjanmaan Sotilassoittokunta vastaa Kauhavalla sijaitsevan Lentosotakoulun sotilasmusiikista. Robert Kajanuksen Sotamarssi on myös monen muun ilmavoimien joukko-osaston kunniamarssi. Sotamarssi kuullaan Pohjanmaan Sotilassoittokunnan äänitteellä
"Kytösavun aukeilla mailla".
|
Jääkärien marssi
(MP3, 488 kB)
|
Eversti E Järnström on kertonut Jääkärien marssin synnystä: "Kun suomalaisten jääkärien aika kävi pitkäksi Libaussa, jossa he joutuivat toimettomina odottelemaan, pantiin toimeksi kirjoituskilpailu pataljoonan kesken. Tarkoituksena oli saada teksti omaa jääkärimarssia varten. Kilpailun voitti hilfsgruppenführer Heikki Nurmio. Kai Donner toimitti sitten käsikirjoituksen syksyllä 1917 Tukholman kautta Sibeliukselle. Kun Sibelius oli saanut marssin valmiiksi ja lähettänyt sen Libauhun, se esitettiin ensimmäisen kerran pianolla eräässä yksityistilaisuudessa. Tämä esitys jäikin sitten ainoaksi Saksassa. Suomessa Jääkärien marssi tuli tunnetuksi vasta rauhansolmimisen jälkeen, ja siitä lähtien tämä uljas, sytyttävä marssi on sekä soitettuna että laulettuna yhä uudelleen kaikunut isänmaallisissa juhlissa." Jääkärien marssin esittää Pohjanmaan Sotilassoittokunta äänitteellä "Kytösavun aukeilla mailla". |
Porilaisten marssi
(MP3, 453 kB)
|
Porilaisten marssi on Tasavallan Presidentin seremoniamarssi ja puolustusvoimien kunniamarssi. Sen esittää Sotilasmusiikkikoulu äänitteellä "Suomalaista sotilasmusiikkia 1". |
Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa
(MP3, 401 kB)
|
Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa on eräs arvokkaimmista kunniamarsseistamme. Se tunnetaan myös Ruotsissa ja Saksassa (Finska rytteriets marsch, Finnisches Reittermarsch). Marssin kaksi ensimmäistä taitetta on peräisin 30-vuotisen sodan ajoilta (1618-1648). Kolmas taite, trio on vanha suomalainen kansansävel, joka liitettiin marssiin myöhemmin. Lisäyksen tekijäksi mainitaan tirehtööri Lauri Hämäläinen (1832-1888). Marssi oli sittemmin pitkään unohduksissa kunnes Sakari Topelius teki siihen sanat noin 1880. "On pohjolan hangissa meill' isänmaa…". Suomalaisen ratsuväen marssin esittävät Kaartin Soittokunta ja Kaaderilaulajat äänitteellä "Eessä seisten, eellä mennen..." |
Etusivu
Ääni ja kuva